Tiede edellä

Lukuisat tunnustetut Suomalaiset taloustutkijat, viimeisimpänä Olli-Pekka Ruuskanen ja Mika Maliranta A-studiossa 30.9 ( https://areena.yle.fi/1-76655573 ) , ovat todenneet, että tärkeimpiä keinoja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen ovat yliopistojen resurssien ja perustutkimuksen rahoituksen vahvistaminen. Tähän olisi nykyhallituksella ollut kaikki keinot parlamentaarisen  tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain   ( TKI sopimus) kautta, mutta  kuten Olli-Pekka Ruuskanenkin toi  esille niin  hallitus on sen sijaan on kohdistanut TKI rahoituksen lyhytnäköisesti ja pääosin yrityksille ja esille soveltavaan tutkimukseen. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on se, että ensi vuonna Business Finlandin rahoitus ylittää kaikkien Suomen yliopistojen yhteenlasketun perusbudjetin. Eli nykyhallituksessa olevien puolueiden näkökulmasta Suomessa ei tule panostaa yliopistojen koulutukseen eikä tutkimukseen vaan ainoastaan yritysten TKI toimintaan; ikään kuin kaikki tärkeä oli...

Tieteessä harva asia etenee suoraviivaisesti ja usein on nähty että vuosia tutkittu ilmiö paljastaa aivan uuden puolen  ja koko tarina kirjoitetaan uudelleen. Näin kävi tutkimusryhmällemme lempilapsemme, eli CIP2A:n kanssa. Tutkimusryhmämme on jos jostain, niin tunnettu siitä, että löysimme CIP2A:n, syöpää edistävän proteiinin, joka estää kasvuestäjä PP2A:ta 1 . Se oli sen identiteetti. Se oli myös se tarina, jota kiersin kertomassa konferensseissa vuodesta toiseen mutta tämä ei herättänyt suurtakaan yleistä kiinnostusta. Sitten tuli vuosi 2021. Ensin oma tutkimusryhmämme  2   ja heti sen jälkeen Dan Durocherin laboratorio Toronton yliopistosta 3  julkaisi että CIP2A:lla on toinen elämä ja vieläpä sellainen, joka osoittautui kriittiseksi tietynlaisten syöpäsolujen selviytymiselle. Kyse oli soluista, joissa BRCA-geenit ovat mutatoituneet. Nämä geenit liittyvät tietyn tyyppiseen DNA:n korjaukseen, ja kun ne eivät toimi, solut joutuvat pärjäämään vaihtoehtoisi...

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että Suomi tarvitsee kasvua. Kun sitä ei ole näkynyt vuosiin eikä tämänhetkiset politiikan toimetkaan sitä näytä tuovan, on korkeat odotukset asetettu  Orpon hallituksen asettaman ja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen tuloksilla. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään ja se on luettavissa täältä:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2   Tiede edellä palstan seuraajille ei luulisi tulevan yllätyksenä että olen itse näkökantanani  Kasvuriihi-hankkeeseen painottanut yliopistojen ja tutkijalähtöisen tiederahoituksen tukemisen tärkeyttä kaiken kasvun pohjana ( linkki ). Alla pikaluvulla läpikäydystä raportista tärkeimmät huomiot koskien tiedettä ja tutkimusta    Ehdottomasti positiivista on että yksi kasvutoimenpiteistä on Korkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen (toimenpide 2.5). Itse ehdotuksessa todetaan että julkista tukea on perustellumpaa suunnata perustutkimukseen, sove...

Hallituksen perustama Kasvuriihi-hanke puuttuu vihdoin talouskasvun suurimpaan ongelmaan Suomessa, eli työn alhaiseen tuottavuuteen. Risto Murto on varmasti oikea henkilö vetämään tätä työryhmää, mutta työryhmän kokoonpanossa on erittäin ohut edustus koulutus, tiede, ja tutkimussektoreilta, jotka kuitenkin ovat työntuottavuuden kasvattamisen kannalta tutkitusti avainasemassa. Marinin hallituksen historiallisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen (TKI) suunnan muutoksen ansiosta nyt olisi kuitenkin mahdollisuus perustavalla tavalla muuttaa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa kehitys ja innovaatiotoimintaa Suomessa. Orpon hallituksen tähänastisten toimenpiteiden perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että yliopistot on täysin unohdettu kilpailukykytalkoista. Kun TKI rahoitusta on parlamentaarisesti päätetty lisätä vuosittain 280 miljoonaa euroa, on suorastaan absurdia, että yliopistot eivät saa tästä rahasta perusrahoitukseensa euroakaan. Sen sijaan Business Finlandin rajusti k...

Jos joku on kysynyt minulta mitkä ovat mielestäni suurimpia valuvikoja Suomalaisessa tiedepolitiikassa, niin ne ovat olleet perustutkimusrahoituksen vähäisyys, sekä kyvyttömyys tunnistaa terveyden tutkimuksen potentiaali Suomen tulevaisuuden vahvuustekijänä.  Perustutkimusrahoituksen määritelmänä käytän tässä vapaasti haettavaa rahoitusta tutkijalähtöisiin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksilla ei ole suoraa sovelluspintaa vielä. Terveyden tutkimuksen esiin nostaminen on luonnollista omasta tulokulmastani lääkärinä, syöpätutkijana ja syöpädiagnostiikan alan start-up yrittäjänä.   Liittyen näihin, tämän viikon hallituksen budjettiriihen T&K osiossa oli sellaista tekstiä, että jopa paatunut Suomalaisen tiedepolitiikan arvostelija joutui oikein kunnolla höristämään korviaan. Luonnollisestikaan nämä päätökset eivät ylittäneet uutiskynnystä missään mediassa, ja varsinkin perustutkimuksen rahoituksen osalta summat jäävät hyvin vaatimattomiksi, mutta sen verran totutusta poikkea...

Upeat tulevat ylioppilaat, arvoisa opetushenkilökunta, omaiset ja ystävät. Tänään teille tulevat ylioppilaat annetaan käteenne A4 kokoinen paperi jonka eteen olette tehneet töitä siitä lähtien kun astuitte ensimmäisenä päivänä ala-astekoulunne luokkaan. Se että kohta seisotte tässä lavalla vastaanottamassa todistuksenne ja sen jälkeen painatte valkolakin päähänne ylioppilaaksi tulon merkiksi, on siis tulosta todella määrätietoisesta työstänne tavoitteen eteen, ja saavutuksesta, joka seuraa teitä loppuelämänne ja jota kukaan koskaan ei teiltä voi pois ottaa. Olkaa siis aidosti ylpeitä itsestänne riippumatta siitä mitä kirjaimia siinä paperissa on, ja se että juhlitte tänään itseänne rehellisesti ylpeänä siitä mitä olette saavuttaneet tarkoittaa myös sitä, että osaatte itse arvostaa saavutustanne.  On selvää, että lukio-opiskelu on muuttunut merkittävästi siitä, kun itse odotin Mexx merkkisessä erikoisuutta tavoittelevassa puvussani lavalle astumista Espoon Kaitaan lukion lakkiaisiss...

Kirjoittajan mielestä Marinin hallituksen käynnistämän  parlamentaarisen TKI-työryhmän aikaansaama TKI-rahoituslaki ja sen mukanaan tuoma täyskäännös Suomalaisessa TKI-rahoituksessa on tärkein kilpailukykytoimenpide vuosikymmeneen. Ensimmäistä kertaa on olemassa näkymä siitä että TKI-rahoitus lisääntyy ja että olosuhteet TKI-työlle paranevat. Kuten kaikessa, niin tässäkin toki käytännön toimenpiteet ovat ne jotka ratkisevat lopputuloksen, joten jokaisen hallituksen vuosittaiset linjaukset voivat joko edistää tai estää parhaan mahdollisen lopputuleman syntymisen.    Tällä hetkellä on käynnissä lausuntokierros valtion tutkimus -ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta ja  kehotan jokaista joka välittää TKI toiminnasta antamaan oman näkemyksensä suunnitelmasta 24.5. mennessä tämän sivun kautta  (sieltä voi myös ladata itse suunnitelman):  https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5db46d75-7b25-4099-8b7b-0acabd7c3a...

Orpon hallituksen tiederahoituspäätökset ovat nyt ulkona ja valitettavasti yllätyksiä ei tullut. Positiivista päätöksissä oli se, että nykyhallitus ei perunut Marinin hallituksen tärkeintä aikaansaannosta, eli TKI rahoituslain mukaista rahoituksen vuosittaista lisäämistä ja 4% BTK osuuteen pyrkimistä. Kuitenkin kuten etukäteen pelättiin, niin rahoituksen jakautumisen painotuksissa on paljonkin valitettavia piirteitä. Rahanjaossa näkyy hyvin selvästi OKM:n viimeisen vuosikymmenen epäluulo tutkijoita ja yliopistoja kohtaan niin että euroakaan ei annettu vapaaseen tutkijalähtöiseen tieteeseen eikä yliopistojen perusrahoitukseen, vaan kaikki rahoitus kiinnitettiin jo etukäteen päätettyihin elementteihin joihin yksittäisillä tutkijoilla tai tutkijaryhmillä ei ole pääsyä. Sen sijaan esimerkiksi VTT on onnistunut erinomaisesti lobbauksessaan koska pelkästään yhteen tutkimuskenttään, eli kvanttiteknologiaan, saatiin rahoitusta kolme kertaa enemmän kuin koko Suomen Akatemian lisärahoitus. Tämä ...

Tutkijana minulla on   ammatti ,   jossa se, että   joutuu olemaan heinäkuussa töissä ei ole ongelma, vaan heinäkuu on ihan sitä parasta työaikaa.  Useampana kesänä olemme perheen ottaneet kesäloman kahdessa vaiheessa   siten että  ensimmäinen osa   on J uhannuksen ympärillä ja toinen osa   sitten   elokuun vaihteessa. Kun siinä välissä tulee takaisin töihin on ympärillä oleva maailma ihanasti rauhoittunut, kokoukset   rajautuvat   vain omien   alaisten kanssa pidettäviin inspiroiviin tulospalavereihin ja   kalenterissa  ei ole mitään sitä s älää   mikä täyttää   tutkijan työpäivä t   lukukausien aikana.   Tämän   huomaa esimerkiksi siitä, että ehtii oikeasti käydä läpi viikottain uudet   alan julkaisut  t ä rke i mmiss ä   lehd i ssä . Ei siis   pelkästään selaamaan   otsikot ja abstraktit  vaan myös   ihan lukemaan   ne jutut .   H uomaa   my...

Syöpäalan korkeatasoinen  Nature Cancer julkaisusarja avaa   viimeisimmässä editoriaalissaan  heidän lä h estymistapaansa kir j oittajien appeal kirjeisiin jutun hylkäyksen jälkeen ( https://www.nature.com/articles/s43018-023-00593-0 ) . Tämä   on  kannustettavaa avoimmuutta ,   mutta oman kokemukseni mukaan valitettavasti   vain  vahvasti pintakiilloitettua todellisuutta. Oma työryhmämme on julkaissut monta tärkeää julkaisua   ”appeal”   mekanismilla (eri lehdissä) ,   eli kyllä mekanismi toimii jos kirjoittajan perusteet ovat hyvät. Se mikä tästä ulostulosta kuitenkin täysin puuttuu, on keskustelu siitä miten lehdet eivät käytännössä lainkaan perustele ns "editorial rejections" eli niitä tapauksia (erittäin yleisiä nykyään) joissa juttu palautetaan ilman ulkopuolista peer-review artikkelia. Yleen s ä juttu palautuu vain kommentilla "No conceptual advane tms." eli ilman mitään oikeaa syytä miksi jutusta ei pidetty. Tämä conceptual ...

Hyvä Tiede Edellä yhteisö. Ehkä huomasitte, että allekirjoittaneelle myönnettiin viime viikolla Orionin tutkimussäätiön palkintoapuraha. Palkinnon perusteina oli sekä tieteelliset ansiot, mutta myös toiminta tiedepolitiikan ja tiederahoituksen puolestapuhujina. Otan erittäin nöyränä ja kiitollisena vastaan tämän huomionosoituksen ja erityisesti minua lämmittääkin se, että palkinnon perusteiksi oli nostettu tiedevaikuttaminen. Niitä palkintoja ei ole monia. Palkinnothan yleensä myönnetään yhdelle henkilölle, mutta on selvää että niiden takana on aina yhteisö. Tämän palkinnon tiedevaikuttamispuolen suhteen te, noin 800 Tiede edellä Facebook ja Twitter palstojen seuraajaa, olette se yhteisö. Alusta alkaen Tiede edellä sivujen tärkeimpiä ominaisuuksia on ollut postausten perusteella käydyt kommenttikeskustelut ja olen saanut sitä kautta moniin avauksiini teiltä erittäin arvokasta palautetta. Kiitos siitä kaikille.   Olen sitä mieltä että olemme yhteisillä keskusteluillamme ja niistä ...