Kuulinko oikein – perus -ja kliininen tutkimus mainittu budjetissa?

Jos joku on kysynyt minulta mitkä ovat mielestäni suurimpia valuvikoja Suomalaisessa tiedepolitiikassa, niin ne ovat olleet perustutkimusrahoituksen vähäisyys, sekä kyvyttömyys tunnistaa terveyden tutkimuksen potentiaali Suomen tulevaisuuden vahvuustekijänä. Perustutkimusrahoituksen määritelmänä käytän tässä vapaasti haettavaa rahoitusta tutkijalähtöisiin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksilla ei ole suoraa sovelluspintaa vielä. Terveyden tutkimuksen esiin nostaminen on luonnollista omasta tulokulmastani lääkärinä, syöpätutkijana ja syöpädiagnostiikan alan start-up yrittäjänä. 

Liittyen näihin, tämän viikon hallituksen budjettiriihen T&K osiossa oli sellaista tekstiä, että jopa paatunut Suomalaisen tiedepolitiikan arvostelija joutui oikein kunnolla höristämään korviaan. Luonnollisestikaan nämä päätökset eivät ylittäneet uutiskynnystä missään mediassa, ja varsinkin perustutkimuksen rahoituksen osalta summat jäävät hyvin vaatimattomiksi, mutta sen verran totutusta poikkeavan positiivista tekstiä tämän budjettikierroksen T&K rahoituspäätöksissä oli, että nostettakoon ne kuitenkin esille tässä mahdollisena heikkona signaalina paremmasta.  

 Muistio: Valtion T&K-rahoitus vuonna 2025 (valtioneuvosto.fi)

 

Perustutkimus/Suomen Akatemian myöntövaltuutus kilpailtuun rahoitukseen

Päätöstekstissä sanotaan:

” Kilpaillun rahoituksen kanavoiminen Suomen Akatemian kautta tukee …….. tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kunnianhimon tasoa Suomessa. Suomen Akatemian toiminnan kansainvälisen arvioinnin mukaan kunnianhimoista tutkimusta jää rahoittamatta kansainvälisesti verrattuna paljon” 

 

”Tutkitun tiedon mukaan julkisen rahoituksen vaikutus on suurin, kun se kohdistetaan perustutkimukseen. Kilpailtu tutkimusrahoitus on tehokas tapa nostaa tutkimuksen laatua kansainvälisesti korkealle tasolle rahoituksen ohjautuessa parhaiksi arvioiduille hankkeille”

 

Tämä kovin kaunista tekstiä luettavaksi ja osoittaa että hallitus on kuullut tutkijayhteisön ääntä. Itse rahoituspäätös kuitenkin vesittää pitkälti kauniit sanat, koska uutta rahaa tähän tarkoitukseen ohjattiin vain 7 miljoonaa euroa, josta 5 miljoonaa sidottiin vuosille 2026-2029 Climate-Synergy –akatemiaohjelmaan.  

 

Terveyden alan tutkimus

Olen aiemmin tuonut kritiikissäni esille sen että Suomen T&K politiikka on hyvin insinööriteknologia vetoista ja että parlamenttaarisen TKI työryhmän toimenpide-ehdotus numero 10 ”Teknologia- ja toimialaneutraalius” on jäänyt julkisessa keskustelussa taka-alalle. Ehdotuksen pääasiallisena viestinä on että ”Julkinen TKI-järjestelmä ei mikromanageroi eikä valitse voittavia yrityksiä, teknologioita tai toimialoja yksityiskohtaisella tasolla”. Terveysalan toimijat ovatkin tuoneet esille sen että terveyden tutkimuksen valtava taloudellinen potentiaali on jätetty aiemmin huomioimatta (Lääketeollisuus). Oma kirjoitukseni aiheesta löytyy täältä (Mustread). Sen lisäksi useat toimijat ovat tuoneet esille kliinisen tutkimuksen resurssien romuttaminen on merkittävästi vähentänyt potilaita myös suoraan mahdollisesti hyödyntävän tutkimustoimintaa. Nämä viestit on nyt selvästi kuultu hallituksessa:

 

”Sote-alojen tutkimus, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden sekä ihmisten saaman hoidon laadun parantamiseksi. Budjettiriihen päätöksillä hallitus lisää sosiaali- ja terveysalojen tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoitusta sekä poistaa esteitä laadukkaan ja tuloksellisen T&K-toiminnan tieltä.”

 

” Kliinisen tutkimuksen taso on Suomessa ollut pitkään tieteellisillä mittareilla mitattuna korkea, mutta taso on kääntynyt laskuun. Suomessa julkaistaan vertaisarvioituja tuloksia kliinisen lääketieteen aloilta suhteellisesti aiempaa vähemmän. Julkaisujen vaikuttavuus on alhaisempi kuin verrokkimaissa”

 

Käytännössä budjettiin on nyt kohdennettu Suomen Akatemialle pysyvänä 10 miljoonan euron rahoitus kliiniseen tutkimukseen. Lisäksi vuoteen 2028 saakka myönnetään 8 miljoonaa euroa vuodessa hyvinvointialueiden T&K toimintaan ja erityisesti hyvinvointialueiden ja alueen muiden tutkimustoimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen. Peilaten nykyiseen kliinisen tutkimuksen rahoitukseen nämä summat ovat todella merkittäviä. 

 

Tämän lisärahoituksen lisäksi hallitus ilmoitti ryhtyvänsä poistamaan esteitä Business Finland rahoituksen käyttämisestä yliopistosairaaloiden T&K toimintaan. Eli siis tähän mennessä BF rahoitusta ei ole voinut käyttää esimerkiksi uusien diagnostisten tai hoidollisten keksintöjen kaupallistamiskehitykseen koska EU lakia on väärintulkittu mutta nyt nämä esteet aiotaan poistaa. Tällä voi olla todella merkittävä vaikutus terveydenalan innovaatiopotentiaalin hyödyntämiseen pitkässä juoksussa. 

 

 

Kaiken kaikkiaan Suomalaiseen T&K politiikkaan jää paljon merkittävää parantamista esimerkiksi yliopistojen rahoituksen suhteen, sekä perututkimuksen ja tuotekehityksen rahoituksen suhteissa. Siitä huolimatta haluan tässä ilman sarvia ja hampaita kiittää hallitusta nyt tehdyistä päätöksistä, ja siitä että hallitus on selvästi kuunnellut alan toimijoita ja tehnyt avauksia jotka kirjaavat uuden tahtotilan Suomalaiseen T&K politiikkaan näillä kahdella osa-alueella.