Tiede edellä

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Jos joku on kysynyt minulta mitkä ovat mielestäni suurimpia valuvikoja Suomalaisessa tiedepolitiikassa, niin ne ovat olleet perustutkimusrahoituksen vähäisyys, sekä kyvyttömyys tunnistaa terveyden tutkimuksen potentiaali Suomen tulevaisuuden vahvuustekijänä.  Perustutkimusrahoituksen määritelmänä käytän tässä vapaasti haettavaa rahoitusta tutkijalähtöisiin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksilla ei ole suoraa sovelluspintaa vielä. Terveyden tutkimuksen esiin nostaminen on luonnollista omasta tulokulmastani lääkärinä, syöpätutkijana ja syöpädiagnostiikan alan start-up yrittäjänä.   Liittyen näihin, tämän viikon hallituksen budjettiriihen T&K osiossa oli sellaista tekstiä, että jopa paatunut Suomalaisen tiedepolitiikan arvostelija joutui oikein kunnolla höristämään korviaan. Luonnollisestikaan nämä päätökset eivät ylittäneet uutiskynnystä missään mediassa, ja varsinkin perustutkimuksen rahoituksen osalta summat jäävät hyvin vaatimattomiksi, mutta sen verran totutusta poikkea...

Kirjoittajan mielestä Marinin hallituksen käynnistämän  parlamentaarisen TKI-työryhmän aikaansaama TKI-rahoituslaki ja sen mukanaan tuoma täyskäännös Suomalaisessa TKI-rahoituksessa on tärkein kilpailukykytoimenpide vuosikymmeneen. Ensimmäistä kertaa on olemassa näkymä siitä että TKI-rahoitus lisääntyy ja että olosuhteet TKI-työlle paranevat. Kuten kaikessa, niin tässäkin toki käytännön toimenpiteet ovat ne jotka ratkisevat lopputuloksen, joten jokaisen hallituksen vuosittaiset linjaukset voivat joko edistää tai estää parhaan mahdollisen lopputuleman syntymisen.    Tällä hetkellä on käynnissä lausuntokierros valtion tutkimus -ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta ja  kehotan jokaista joka välittää TKI toiminnasta antamaan oman näkemyksensä suunnitelmasta 24.5. mennessä tämän sivun kautta  (sieltä voi myös ladata itse suunnitelman):  https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5db46d75-7b25-4099-8b7b-0acabd7c3a...

Hyvä Tiede Edellä yhteisö. Ehkä huomasitte, että allekirjoittaneelle myönnettiin viime viikolla Orionin tutkimussäätiön palkintoapuraha. Palkinnon perusteina oli sekä tieteelliset ansiot, mutta myös toiminta tiedepolitiikan ja tiederahoituksen puolestapuhujina. Otan erittäin nöyränä ja kiitollisena vastaan tämän huomionosoituksen ja erityisesti minua lämmittääkin se, että palkinnon perusteiksi oli nostettu tiedevaikuttaminen. Niitä palkintoja ei ole monia. Palkinnothan yleensä myönnetään yhdelle henkilölle, mutta on selvää että niiden takana on aina yhteisö. Tämän palkinnon tiedevaikuttamispuolen suhteen te, noin 800 Tiede edellä Facebook ja Twitter palstojen seuraajaa, olette se yhteisö. Alusta alkaen Tiede edellä sivujen tärkeimpiä ominaisuuksia on ollut postausten perusteella käydyt kommenttikeskustelut ja olen saanut sitä kautta moniin avauksiini teiltä erittäin arvokasta palautetta. Kiitos siitä kaikille.   Olen sitä mieltä että olemme yhteisillä keskusteluillamme ja niistä ...

  Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan.   Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkise...