Rohkeat tieteelliset avaukset uudistavat yhteiskuntaa ja avaavat uusia mahdollisuuksia niin ympäröivän maailman tarkempaan ymmärtämiseen, sairauksien hoitoon tai uusiin teknologioihin. Täten luulisi kaiken tutkimuksen pyrkivän olemaan rohkeaa ja uudistavaa sekä yhteiskunnan haluavan tukea tätä. Tosiasia kuitenkin on että valtaosa tutkimuksesta on vanhojen löydösten variointia, tai nykyään niin muodikasta soveltamista. Mitä sitten on tieteellinen rohkeus ja miten sitä voisi ruokkia ? Tieteellinen rohkeus voitaneen käsittää uskalluksena tehdä hypoteesin pohjalta uusia tieteellisiä avauksia, vaikka näille avauksille ei olisi kovinkaan vahvaa perustaa aikaisemmissa tuloksissa. Rohkeutena voidaan pitää myös sitä, että olemassa olevista tuloksista lähdetään tarkemmin tutkimaan niitä vähiten sillä hetkellä tunnettuja tai arvostettuja näkökulmia. Rohkeutta osoittaa myös se, että riittävän pitkäjänteisesti paneudutaan tietyn ongelman ratkaisuun kokonaisvaltaiseen ratkaisuun, v...
Lukuisat tunnustetut Suomalaiset taloustutkijat, viimeisimpänä Olli-Pekka Ruuskanen ja Mika Maliranta A-studiossa 30.9 ( https://areena.yle.fi/1-76655573 ) , ovat todenneet, että tärkeimpiä keinoja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen ovat yliopistojen resurssien ja perustutkimuksen rahoituksen vahvistaminen. Tähän olisi nykyhallituksella ollut kaikki keinot parlamentaarisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain ( TKI sopimus) kautta, mutta kuten Olli-Pekka Ruuskanenkin toi esille niin hallitus on sen sijaan on kohdistanut TKI rahoituksen lyhytnäköisesti ja pääosin yrityksille ja esille soveltavaan tutkimukseen. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on se, että ensi vuonna Business Finlandin rahoitus ylittää kaikkien Suomen yliopistojen yhteenlasketun perusbudjetin. Eli nykyhallituksessa olevien puolueiden näkökulmasta Suomessa ei tule panostaa yliopistojen koulutukseen eikä tutkimukseen vaan ainoastaan yritysten TKI toimintaan; ikään kuin kaikki tärkeä oli...