Tieteestä leikkaamalla Suomi ei nouse – vaaleissa valitaan suunta

Lukuisat tunnustetut Suomalaiset taloustutkijat, viimeisimpänä Olli-Pekka Ruuskanen ja Mika Maliranta A-studiossa 30.9 (https://areena.yle.fi/1-76655573), ovat todenneet, että tärkeimpiä keinoja Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen ovat yliopistojen resurssien ja perustutkimuksen rahoituksen vahvistaminen. Tähän olisi nykyhallituksella ollut kaikki keinot parlamentaarisen 

tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslain (TKI sopimus) kautta, mutta kuten Olli-Pekka Ruuskanenkin toi esille niin hallitus on sen sijaan on kohdistanut TKI rahoituksen lyhytnäköisesti ja pääosin yrityksille ja esille soveltavaan tutkimukseen. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on se, että ensi vuonna Business Finlandin rahoitus ylittää kaikkien Suomen yliopistojen yhteenlasketun perusbudjetin. Eli nykyhallituksessa olevien puolueiden näkökulmasta Suomessa ei tule panostaa yliopistojen koulutukseen eikä tutkimukseen vaan ainoastaan yritysten TKI toimintaan; ikään kuin kaikki tärkeä olisi jo keksitty ja nyt ongelmana on vain sen markkinoille saaminen. Tähän ei voi todeta muuta kuin Jussi Valtosen kirjan otsikon sanoin että ”He eivät tiedä mitä he tekevät”. 

 

Ensi kevään vaaleissa ratkaistaan monella tavoin Suomen suunta ja tähän mennessä puolueiden ja ministeriöiden ulostulot eivät ole huomioineet mitenkään taloustieteilijöiden tärkeintä viestiä kilpailukyvyn kasvattamiseksi.  Esimerkkinä tästä on viime viikolla julkaistu Perussuomalaisten vaalibudjetti, joka jatkaisi Suomen kilpailukyvyn heikentämistä useilla tieteeseen ja koulutukseen ehdotetuilla leikkauksilla. Leikkausten lisäksi puolueen ehdotus ohjata rahoitus vain sellaisiin hankkeisiin, joille pystytään osoittamaan välitön taloudellinen hyöty vahvistaisi turmiollista nykypolitiikkaa. Siten puolueen väite, että heidän vaaliohjelmansa keskittyy Suomen edun puolustamiseen, on hyvin heikolla pohjalla, sillä toteutuessaan Suomen kilpailukyky heikkenisi eikä työn tuottavuutta saataisi edelleenkään kasvuun. 

 

Johdonmukaisesti nykyhallituksen toimien kanssa myöskään Kokoomus ei tule nousemaan tieteen ja tutkimuksen pelastajiksi seuraavallakaan vaalikaudella. Puolueen Jarrua Velalle ohjelma heikentäisi merkittävästi korkeakoulutuksen resursseja leikkaamalla yliopistojen indeksikorotukset sekä ohjaisi TKI panostuksia maanpuolustuksen kehittämiseen. Juuri TKI alojen valinta poliitikkojen puolesta on yksi eniten taloustieteijöiden varoittamista toimepiteistä koska tieteen voima on juuri siinä että ei voida ennustaa mistä se seuraava läpimurto syntyy. Valtiovarainministeriö menee leikkausehdotuslistassaan vieläkin pidemmälle eli indeksien jäädytysten lisäksi ehdottaa TKI rahoituslain kumoamista 2028 alusta tai jopa rahoituksen palauttamista vuoden 2023 tasolle. Näillä toimenpiteillä katkaistaisiin Suomen kilpailukyvyn kehittyminen vielä seuraaviksikin 20 vuodeksi.  

 

Popularistiset heitot yliopistojen tehottomuudesta tai kyseenalaisesta tieteestä, tai siitä että mikään toimiala ei ole suojassa leikkauksilta eivät kumoa taloustieteen perussanomaa, että Suomen kaltainen maa tulee kilpailukykyiseksi vain, jos se panostaa koulutukseen ja uutta luovaan tutkimukseen. Vielä olisi siis tilaa puolueelle, joka ilmoittaisi uskovansa tähän ja asettavansa vaalitavoitteekseen Suomen tieteen tason nostamisen lisäämällä panostuksia koko innovaatioketjuun mukaan lukien yliopistojen perusbudjetit, perustutkimus ja siihen perustuva soveltava (yliopisto)tutkimus. Siten jos arvostaa (talous)tiedettä kannattaa ensi kevään miettiä äänestyspäätöksessään mihin suuntaan ääni tutkitusti veisi Suomen tieteen tasoa ja siihen pohjautuvaa kilpailukykyä.