Tiede edellä

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Jos joku on kysynyt minulta mitkä ovat mielestäni suurimpia valuvikoja Suomalaisessa tiedepolitiikassa, niin ne ovat olleet perustutkimusrahoituksen vähäisyys, sekä kyvyttömyys tunnistaa terveyden tutkimuksen potentiaali Suomen tulevaisuuden vahvuustekijänä.  Perustutkimusrahoituksen määritelmänä käytän tässä vapaasti haettavaa rahoitusta tutkijalähtöisiin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksilla ei ole suoraa sovelluspintaa vielä. Terveyden tutkimuksen esiin nostaminen on luonnollista omasta tulokulmastani lääkärinä, syöpätutkijana ja syöpädiagnostiikan alan start-up yrittäjänä.   Liittyen näihin, tämän viikon hallituksen budjettiriihen T&K osiossa oli sellaista tekstiä, että jopa paatunut Suomalaisen tiedepolitiikan arvostelija joutui oikein kunnolla höristämään korviaan. Luonnollisestikaan nämä päätökset eivät ylittäneet uutiskynnystä missään mediassa, ja varsinkin perustutkimuksen rahoituksen osalta summat jäävät hyvin vaatimattomiksi, mutta sen verran totutusta poikkea...

Kirjoittajan mielestä Marinin hallituksen käynnistämän  parlamentaarisen TKI-työryhmän aikaansaama TKI-rahoituslaki ja sen mukanaan tuoma täyskäännös Suomalaisessa TKI-rahoituksessa on tärkein kilpailukykytoimenpide vuosikymmeneen. Ensimmäistä kertaa on olemassa näkymä siitä että TKI-rahoitus lisääntyy ja että olosuhteet TKI-työlle paranevat. Kuten kaikessa, niin tässäkin toki käytännön toimenpiteet ovat ne jotka ratkisevat lopputuloksen, joten jokaisen hallituksen vuosittaiset linjaukset voivat joko edistää tai estää parhaan mahdollisen lopputuleman syntymisen.    Tällä hetkellä on käynnissä lausuntokierros valtion tutkimus -ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta ja  kehotan jokaista joka välittää TKI toiminnasta antamaan oman näkemyksensä suunnitelmasta 24.5. mennessä tämän sivun kautta  (sieltä voi myös ladata itse suunnitelman):  https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5db46d75-7b25-4099-8b7b-0acabd7c3a...