Tiede edellä Facebookissa

torstai 9. helmikuuta 2017

OECD oikeassa, Suomen tiedepolitiikka on syvältä


OECD oikeassa, Suomen tiedepolitiikka on syvältä


OECD toistaa uusimassa raportissaan huolensa Suomen tiede –ja innovaatiojärjestelmän heikkouksista ja erityisesti rahoitusleikkauksista (http://www.hs.fi/talous/art-2000005079931.html). Tiederahoituksen leikkaukset, ja jo pitkään kestänyt jälkeenjääminen kansainvälisestä tasosta, ovat vakavasti heikentäneet Suomen innovaatiopotentiaalia. Kuitenkin ehkä vielä vakavampi ja pysyvämpi ongelma on tiede –ja innovaatiopolitiikan taso Suomessa. Viimeaikaisten ulostulojen perusteella tiedepolitiikasta vastuussa olevalla ministerillä Sanni Grahn-Laasosella (Kok.), eikä opetus ja kulttuurministeriöllä (OKM) ei ole edes alkeellisinta käsitystä siitä mistä johtuu jo kymmenen vuotta kestänyt Suomen tieteen tason laskeminen. Vielä tätäkin vakavampi ongelma on se että OKM ei ymmärrä sitä miten ministeriön omat toimenpiteet vain kiihdyttävät tätä kehitystä. Esimerkkejä huonosta tiedepolitiikasta on lukuisia, mutta selvimmin tämä tuli esille allekirjoittaneen keskustelussa kansliapäällikkö Lehikoisen kanssa A-studiossa 11.1.2017 (http://areena.yle.fi/1-3929871). Keskustelussa Lehikoinen ei suostunut ymmärtämään että OKM:n asettamat kriteerit yliopistojen rahoitukselle ruokkivat huonotasoisten tutkintojen tehtailua sen sijaan että yliopistot tukisivat korkeatasoista tiedettä ja innovaatioita. Käytännössä tämä heijastuu yliopistojen toimintaan siten että ns. uudistuksetkin tehdään ilman minkäänlaista tieteellistä kunniahimoa, ja vain sillä motivaatiolla että täytetään OKM:n rahoituksen ehtona juuri sillä hetkellä olevat vaatimukset. Tämän tiedepolitiikan heijastuksista käsivät ennekaikkea ne tutkijat jotka yrittävät kilpailla kansainvälisellä tasolla tutkijoiden kanssa jotka toimivat maissa joissa hyvän tiedepolitiikan ja korkeatasoisen tieteen arvo on tunnistettu. Allekirjoittanut vieraili juuri viime viikolla Iso-Britanniassa kolmessa eri yliopistossa ja inspiroivassa ilmapiirissä työskentelyn jälkeen paluu kotimaahan oli jälleen todella karu kokemus. Seuraavana työpäivänä oma yliopistoni osoitti konkreettisislla rakenteellisilla toimenpiteillä että korkean tason tieteen tekemiseen vaadittavat uudistukset korvattiin hallinnolle helpommalla, ja riskittömämmällä vaihtoehdolla. Debattia näiden kahden vaihtoehdon absoluuttisesta paremmuudesta tieteen tason ja innovaatiopotentiaalin kehittymisen suhteen ei kannata edes käydä koska tutkijoiden ajama (ja yliopiston hylkäämä) malli oli se mihin ne muut meitä paremmat tiedemaat ovat yksimielisesti päätyneet.


On selvää että hallitus on joutunut puolustuskannalle tiedepolitikkaan, sekä tiederahoitukseen kohdistuvan julkisen kritiikin, että opposition täysin oikeutetun painostuksen vuoksi. Korketasoista tiedettä tekevän tutkijan näkökulmasta se miten tähän paineeseen on vastattu kertoo ainoastaan jälleen kerran siitä miten vieraantunut OKM on tieteestä ja tiedepolitiikasta. Rahoitusta on asetettu pohtimaan Lehikoisen johtama työryhmä jossa on hyvin vahva ministeriöiden ja elinkeinoelämän edustus. Suomen Akatemian läsnäolo toimikunnassa on luonnollisestikin hyvä asia, mutta koska Akatemia on suoraan OKM:n alainen toimija ja noudattaa OKM:n tiedepoliittisia näkemyksiä,  on helppo nähdä miten rajatut ovat Akatemian vaikutusmahdollisuudet. Sen sijaan työryhmässä ei ole yhtään aktiivisesti tiedettä tekevää edustajaa. Tähän kiteytyykin Suomen tiedepolitiikan suurin yksittäinen ongelma. Tiedepolitiikkaa ohjaa ja siihen pääsevät pääosin vaikuttamaan tahot ja henkilöt joilla ei ole mitään kokemusta siitä mitä kansainvälisen tason tieteen ja innovaatioiden kehittäminen vaatii. Olemme uuteen tietoon tukeutuva maa jonka tiedepolitiikkaa OKM:ssa ohjaavat filosofian maisterit joiden kosketus tieteeseen rajoittuu pro-gradutyöhön vuosien takaa. Lukuisten johtavien Suomalaisten tutkijoiden kanta on että asiantuntijuuteen perustuvan tiede-innovaatioministeriön perustaminen olisi paras keino Suomen tieteen ja innovaatiotoiminnan suunnan muuttamiseksi. Tämän tavoitteen taakse voisi oppositio yhdistyä ensi eduskuntavaalien alla.


Poimintoja

Metusalemista, sikamarkkinoista ja tiedepolitiikan rohkeudesta

Rohkeat tieteelliset avaukset uudistavat yhteiskuntaa ja avaavat uusia mahdollisuuksia niin ympäröivän maailman tarkempaan...