Siirry pääsisältöön

Heinäkuu on tieteentekijän lempikuukausi, silloin on aikaa

Tutkijana minulla on ammatti, jossa se, että joutuu olemaan heinäkuussa töissä ei ole ongelma, vaan heinäkuu on ihan sitä parasta työaikaa. Useampana kesänä olemme perheen ottaneet kesäloman kahdessa vaiheessa siten että ensimmäinen osa on Juhannuksen ympärillä ja toinen osa sitten elokuun vaihteessa. Kun siinä välissä tulee takaisin töihin on ympärillä oleva maailma ihanasti rauhoittunut, kokoukset rajautuvat vain omien alaistenkanssa pidettäviin inspiroiviin tulospalavereihin ja kalenterissa ei ole mitään sitä sälää mikä täyttää tutkijantyöpäivät lukukausien aikana. Tämän huomaa esimerkiksi siitä, että ehtii oikeasti käydä läpi viikottain uudet alan julkaisut tärkeimmissä lehdissä. Ei siis pelkästään selaamaan otsikot ja abstraktit vaan myös ihanlukemaan ne jutut. Huomaa myös, että jää aikaa ja energiaa myös ajatella sitä mitä juuri luki, miten se liittyy omiin töihin, ja miten niitä ajatuksia voisi jalostaa tukemaan työryhmässä sillä hetkellä käynnissä olevia hankkeita. Ehtii myös kirjoittamaan pitkäjänteisesti omia artikkeleita ja katsauksia niin että ei tarvitse muistella aina uudelleen aloittaessaan, että mihin edellisellä kerralla jäikään vaan teksti alkaa elämään sormien alla aivan eri tavalla, kun sitä voi kirjoittaa jatkumona. Näiden yhteisvaikutuksena ehtii myös pohtia sitä mikä on se seuraava suunta mihin työryhmämme suuntautuu, kun syksyllä koettaa tärkeimpien rahoittajien rahoitushaut. On myös aikaa piipahtaa tutkijoiden toimistossa ihan vain katsomassa mitä sinne kuuluu, mitä tutkijan näytöllä olevat tulokset kertovat tai vain keskustella työkaverin kanssa myös muista kuin suoraan liittyvistä asioista.  Ei myöskään yhtään haittaa se, että kesäinen työpäivä voi alkaa aamu-uinnilla ulkouimalassa tai metsäkävelyllä koirien kanssa aurinkoisessa metsässä.  


Tänä positiivisena perjantaina vedän yllä olevan yhteen toteamalla, että heinäkuussa on tieteentekijän hyvä olla töissä. Siitä tunteesta kannattaa nauttia ja toivoa että se kantaa pitkälle sitten kun arki ja rutiinit syksyllä taas kaatuvat päälle. Miten väärässä tässä(kin) asiassa Alexander Stubb pystyi olemaan, kun Sipilän hallituksen esittelyssä täysin mauttomasti ehdotti, että yliopistoihin pitäisi tulla kolmas lukuvuosi koska professorit vain laiskottelevat kesät. Toivotaan tulevalta hallitukselta enemmän viisautta tässäkin asiassa ja enemmänkin pohdintaa siitä, miten voitaisiin turvata sitä että tutkijoilla olisi tieteentekemisen heinäkuu ympäri vuoden.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomen Akatemian vapaasti haettavissa oleva Kipinä tutkimusrahoitus kaksinkertaistettava

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Kasvuriihiryhmän terveiset tieteelle ja tutkimukselle

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että Suomi tarvitsee kasvua. Kun sitä ei ole näkynyt vuosiin eikä tämänhetkiset politiikan toimetkaan sitä näytä tuovan, on korkeat odotukset asetettu  Orpon hallituksen asettaman ja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen tuloksilla. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään ja se on luettavissa täältä:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2   Tiede edellä palstan seuraajille ei luulisi tulevan yllätyksenä että olen itse näkökantanani  Kasvuriihi-hankkeeseen painottanut yliopistojen ja tutkijalähtöisen tiederahoituksen tukemisen tärkeyttä kaiken kasvun pohjana ( linkki ). Alla pikaluvulla läpikäydystä raportista tärkeimmät huomiot koskien tiedettä ja tutkimusta    Ehdottomasti positiivista on että yksi kasvutoimenpiteistä on Korkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen (toimenpide 2.5). Itse ehdotuksessa todetaan että julkista tukea on perustellumpaa suunnata perustutkimukseen, sove...

Miksi kirjallisuuspalkinto on kiinnostavampi kuin tiedepalkinto ?

  Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan.   Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkise...