Siirry pääsisältöön

Tekstit

Poimintoja

Metusalemista, sikamarkkinoista ja tiedepolitiikan rohkeudesta

Rohkeat tieteelliset avaukset uudistavat yhteiskuntaa ja avaavat uusia mahdollisuuksia niin ympäröivän maailman tarkempaan ymmärtämiseen, sairauksien hoitoon tai uusiin teknologioihin. Täten luulisi kaiken tutkimuksen pyrkivän olemaan rohkeaa ja uudistavaa sekä yhteiskunnan haluavan tukea tätä. Tosiasia kuitenkin on että valtaosa tutkimuksesta on vanhojen löydösten variointia, tai nykyään niin muodikasta soveltamista. Mitä sitten on tieteellinen rohkeus ja miten sitä voisi ruokkia ? Tieteellinen rohkeus voitaneen käsittää uskalluksena tehdä hypoteesin pohjalta uusia tieteellisiä avauksia, vaikka näille avauksille ei olisi kovinkaan vahvaa perustaa aikaisemmissa tuloksissa. Rohkeutena voidaan pitää myös sitä, että olemassa olevista tuloksista lähdetään tarkemmin tutkimaan niitä vähiten sillä hetkellä tunnettuja tai arvostettuja näkökulmia. Rohkeutta osoittaa myös se, että riittävän pitkäjänteisesti paneudutaan tietyn ongelman ratkaisuun kokonaisvaltaiseen ratkaisuun, v...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Suomen Akatemian vapaasti haettavissa oleva Kipinä tutkimusrahoitus kaksinkertaistettava

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kasvuriihiryhmän terveiset tieteelle ja tutkimukselle

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että Suomi tarvitsee kasvua. Kun sitä ei ole näkynyt vuosiin eikä tämänhetkiset politiikan toimetkaan sitä näytä tuovan, on korkeat odotukset asetettu  Orpon hallituksen asettaman ja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen tuloksilla. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään ja se on luettavissa täältä:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2   Tiede edellä palstan seuraajille ei luulisi tulevan yllätyksenä että olen itse näkökantanani  Kasvuriihi-hankkeeseen painottanut yliopistojen ja tutkijalähtöisen tiederahoituksen tukemisen tärkeyttä kaiken kasvun pohjana ( linkki ). Alla pikaluvulla läpikäydystä raportista tärkeimmät huomiot koskien tiedettä ja tutkimusta    Ehdottomasti positiivista on että yksi kasvutoimenpiteistä on Korkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen (toimenpide 2.5). Itse ehdotuksessa todetaan että julkista tukea on perustellumpaa suunnata perustutkimukseen, sove...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yliopistoja ei saa unohtaa kilpailukykytalkoissa

Hallituksen perustama Kasvuriihi-hanke puuttuu vihdoin talouskasvun suurimpaan ongelmaan Suomessa, eli työn alhaiseen tuottavuuteen. Risto Murto on varmasti oikea henkilö vetämään tätä työryhmää, mutta työryhmän kokoonpanossa on erittäin ohut edustus koulutus, tiede, ja tutkimussektoreilta, jotka kuitenkin ovat työntuottavuuden kasvattamisen kannalta tutkitusti avainasemassa. Marinin hallituksen historiallisen tutkimus, kehitys ja innovaatiorahoituksen (TKI) suunnan muutoksen ansiosta nyt olisi kuitenkin mahdollisuus perustavalla tavalla muuttaa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa kehitys ja innovaatiotoimintaa Suomessa. Orpon hallituksen tähänastisten toimenpiteiden perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että yliopistot on täysin unohdettu kilpailukykytalkoista. Kun TKI rahoitusta on parlamentaarisesti päätetty lisätä vuosittain 280 miljoonaa euroa, on suorastaan absurdia, että yliopistot eivät saa tästä rahasta perusrahoitukseensa euroakaan. Sen sijaan Business Finlandin rajusti k...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kuulinko oikein – perus -ja kliininen tutkimus mainittu budjetissa?

Jos joku on kysynyt minulta mitkä ovat mielestäni suurimpia valuvikoja Suomalaisessa tiedepolitiikassa, niin ne ovat olleet perustutkimusrahoituksen vähäisyys, sekä kyvyttömyys tunnistaa terveyden tutkimuksen potentiaali Suomen tulevaisuuden vahvuustekijänä.  Perustutkimusrahoituksen määritelmänä käytän tässä vapaasti haettavaa rahoitusta tutkijalähtöisiin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksilla ei ole suoraa sovelluspintaa vielä. Terveyden tutkimuksen esiin nostaminen on luonnollista omasta tulokulmastani lääkärinä, syöpätutkijana ja syöpädiagnostiikan alan start-up yrittäjänä.   Liittyen näihin, tämän viikon hallituksen budjettiriihen T&K osiossa oli sellaista tekstiä, että jopa paatunut Suomalaisen tiedepolitiikan arvostelija joutui oikein kunnolla höristämään korviaan. Luonnollisestikaan nämä päätökset eivät ylittäneet uutiskynnystä missään mediassa, ja varsinkin perustutkimuksen rahoituksen osalta summat jäävät hyvin vaatimattomiksi, mutta sen verran totutusta poikkea...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Puhe ylioppilaille

Upeat tulevat ylioppilaat, arvoisa opetushenkilökunta, omaiset ja ystävät. Tänään teille tulevat ylioppilaat annetaan käteenne A4 kokoinen paperi jonka eteen olette tehneet töitä siitä lähtien kun astuitte ensimmäisenä päivänä ala-astekoulunne luokkaan. Se että kohta seisotte tässä lavalla vastaanottamassa todistuksenne ja sen jälkeen painatte valkolakin päähänne ylioppilaaksi tulon merkiksi, on siis tulosta todella määrätietoisesta työstänne tavoitteen eteen, ja saavutuksesta, joka seuraa teitä loppuelämänne ja jota kukaan koskaan ei teiltä voi pois ottaa. Olkaa siis aidosti ylpeitä itsestänne riippumatta siitä mitä kirjaimia siinä paperissa on, ja se että juhlitte tänään itseänne rehellisesti ylpeänä siitä mitä olette saavuttaneet tarkoittaa myös sitä, että osaatte itse arvostaa saavutustanne.  On selvää, että lukio-opiskelu on muuttunut merkittävästi siitä, kun itse odotin Mexx merkkisessä erikoisuutta tavoittelevassa puvussani lavalle astumista Espoon Kaitaan lukion lakkiaisiss...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Nyt saa lausua valtion tutkimus -ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta

Kirjoittajan mielestä Marinin hallituksen käynnistämän  parlamentaarisen TKI-työryhmän aikaansaama TKI-rahoituslaki ja sen mukanaan tuoma täyskäännös Suomalaisessa TKI-rahoituksessa on tärkein kilpailukykytoimenpide vuosikymmeneen. Ensimmäistä kertaa on olemassa näkymä siitä että TKI-rahoitus lisääntyy ja että olosuhteet TKI-työlle paranevat. Kuten kaikessa, niin tässäkin toki käytännön toimenpiteet ovat ne jotka ratkisevat lopputuloksen, joten jokaisen hallituksen vuosittaiset linjaukset voivat joko edistää tai estää parhaan mahdollisen lopputuleman syntymisen.    Tällä hetkellä on käynnissä lausuntokierros valtion tutkimus -ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisesta suunnitelmasta ja  kehotan jokaista joka välittää TKI toiminnasta antamaan oman näkemyksensä suunnitelmasta 24.5. mennessä tämän sivun kautta  (sieltä voi myös ladata itse suunnitelman):  https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=5db46d75-7b25-4099-8b7b-0acabd7c3a...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Polarisoivaa TKI politiikkaa mutta ei euroakaan tutkijalähtöiseen tieteeseen

Orpon hallituksen tiederahoituspäätökset ovat nyt ulkona ja valitettavasti yllätyksiä ei tullut. Positiivista päätöksissä oli se, että nykyhallitus ei perunut Marinin hallituksen tärkeintä aikaansaannosta, eli TKI rahoituslain mukaista rahoituksen vuosittaista lisäämistä ja 4% BTK osuuteen pyrkimistä. Kuitenkin kuten etukäteen pelättiin, niin rahoituksen jakautumisen painotuksissa on paljonkin valitettavia piirteitä. Rahanjaossa näkyy hyvin selvästi OKM:n viimeisen vuosikymmenen epäluulo tutkijoita ja yliopistoja kohtaan niin että euroakaan ei annettu vapaaseen tutkijalähtöiseen tieteeseen eikä yliopistojen perusrahoitukseen, vaan kaikki rahoitus kiinnitettiin jo etukäteen päätettyihin elementteihin joihin yksittäisillä tutkijoilla tai tutkijaryhmillä ei ole pääsyä. Sen sijaan esimerkiksi VTT on onnistunut erinomaisesti lobbauksessaan koska pelkästään yhteen tutkimuskenttään, eli kvanttiteknologiaan, saatiin rahoitusta kolme kertaa enemmän kuin koko Suomen Akatemian lisärahoitus. Tämä ...
Lähetä kommentti
Lue lisää