OKM:n tiedepolitiikalle murskatuomio

Suomessa tiedepolitiikkaa johtaa opetus -ja kulttuuriministeriö (OKM). Koska Suomen tieteen taso ei ole viimeisen 10 vuoden aikana noussut tärkeimpien kilpailijamaiden tavoin, on syytä kysyä johtuuko tämä OKM:n kyvystä johtaa tiedepolitiikkaa. Tältä pohjalta suoritin lyhyen tiedepolitiikkaa koskevan kyselyn sosiaalisessa mediassa käyttäen Survey Monkey kyselytutkimustyökalua. Kyselyä jaettiin 18.1-3.2 välisenä aikana Tiede edellä Facebook (FB) sivujen kautta alla olevassa kuvassa näkyvän saatetekstin kera. Päivitystä jaettiin eri FB sivuille joilla on seuraajina tieteen ja tutkimuksen parissa työskenteleviä, tai niistä kiinnostuneita henkilöitä. Tiede edellä sivujen ilmoitusta mainostettiin myös yleisesti FB:ssä koko Suomen alueella kaikille yli 18-vuotiaille viikon ajan. Kaiken kaikkiaan kysely saavutti yhteensä ainakin 1840 henkilöä FB:ssä, ja näistä 61 vastasi kyselyyn. Oletusarvona on että kyselyyn vastasivat ne joita asia suoraan koskettaa, ja siten matala vastausprosentti kuvastanee aiheen vierautta suurimmalle osalle FB yleisöä.

Tulokset:

Otoksen ollessa vain 61 henkilöä, ja ilman tietoa vastaajien taustoista, tämä kysely ei luonnollisestikaan voi antaa kokonaisvaltaista kuvaa Suomalaisten käsityksestä tiedepolitiikasta. Otoksen pienuudesta huolimatta tulokset ovat kuitenkin niin selviä, että niitä voitaneen pitää suuntaa-antavina, sekä jopa velvoittavina laajemman ja tarkemman tiedepolitiikan tasoa koskevan kyselyn järjestämiseen.

Kysymys 1: Kuinka monta korkeatasoisen tieteen tekemisen edellytyksiä parantavaa toimenpidettä OKM on tehnyt vuosina 2008-2018.

Yli puolet vastaajista (53,3%) vastasi ”En osaa sanoa” ja 38,3% vastaajista ei muistanut yhtäkään toimenpidettä. Täten vastaajista vain 8,3% muisti jonkun OKM:n tekemän tieteen tekemistä parantavan toimenpiteen. Heistäkään kukaan ei muistanut että näitä toimenpiteitä olisi ollut enempää kuin 3 viimeisen 10 vuoden aikana. Jos tarkastellaan ainoastaan niitä, jotka osasivat vastata kysymykseen, eli yhteensä 46,6%:ia vastaajista, niin heistä 82% ei muistanut yhtäkään toimenpidettä. Jos OKM:n tehtävänä on ollut edistää tieteen tekemisen edellytyksiä, niin tämän kyselytuloksen perusteella siinä tärkeässä tavoitteessa on selkeästi epäonnistuttu.

Kysymykseen liittyi myös mahdollisuus mainita OKM:n toimenpiteitä jotka vastaajan mielestä ovat parantaneet tieteen tekemisen edellytyksiä. Vastauksia tuli 16 joista vain 4:ssä mainittiin toimenpide joka viittasi edellytysten paranemiseen. Nämä lueteltu alla:

-Kärkihankerahoitus, jos sitä voidaan tieteen edistämiseksi tässä kokonaisuudessa kutsua...

-Olikohan joku koodareihin liittyvä juttu

-FiDiPro?

-2010 alussa lisätty SA:n postdoc rahoitusta, joita tosin tämän jälkeen vähennetty. 2016 -> lisätty nuorten ryhmänjohtajien SA rahoitusta, mutten ole nähnyt tilastoa todellista toteutumasta

Kysymys 2: Arvosanasi OKM:n tiedepolitiikan tasosta 2008-2018

Asteikon ollessa 1-10, vastausten keskiarvoksi muodostui 2,9. Muutettuna kouluarvosanojen asteikolle tämä vastaa arvosanaa 6, eli välttävää. Huomionarvoista on myös se, että vastaukset eivät noudattaneet normaalijakaumaa siten että yleisin vastaus olisi ollut lähellä keskiarvoa, vaan arvosanojen yleisyys kasvoi mentäessä kohti huonointa, ja yleisin arvosana oli 1 joka vastaa hylättyä. Hylätyn arvosanan antoi 25% kaikista vastaajista.

Kysymys 3. Toivotko että vaalien jälkeen tiede ja korkeakoulupolitiikka on edelleen OKM:n alaisena vai tulisiko mielestäsi perustaa tiede -ja innovaatioministeriö.

Vastaajista 80% kannatti tiede -ja innovaatioministeriön perustamista ja 20%:n mielestä tiedepolitiikan johtaminen OKM:stä olisi parempi vaihtoehto myös tulevaisuudessa. 

Yhteenveto ja päätelmät:

Vastausten perusteella valtaosa kyselyyn vastanneista antaa murskatuomion OKM:n kyvylle johtaa tiedepolitiikkaa. Se että tiedepolitiikasta vastuussa oleva ministeriön ei koeta tekevän toimenpiteitä jotka parantavat tieteen tekemisen edellytyksiä on hyvin huolestuttava viesti. Yleisemminkin OKM:n johtaman tiedepolitiikan tasoa pidetään korkeintaan välttävänä, ja merkittävä osa vastaavista antaa OKM:n johtamalle tiedepolitiikalle hylätyn arvosanan. Tämä heijastuu myös vastauksessa viimeiseen kysymykseen, jonka tulokset hyvin selkeästi osoittavat että vastaajat eivät halua OKM:n jatkavan tiedepolitiikan johdossa tulevaisuudessa. Tiede -ja innovaatioministeriön perustaminen kilpailijamaiden tapaan, tai vähintään tiede ja korkeakouluasioiden siirtäminen erillisen tiedeministerin alaisuuteen, olisikin luultavasti se tapa, jolla tiedepolitiikkaamme saataisiin tarvittavan kokonaisvaltainen muutos.

Tämä kysely toimii toivottavasti päänavauksena tiedepolitiikkamme tason laajemmalle ja tarkemmalle selvittämiselle. Lähestyvien vaalien alla myös laajempi asianosaisille suunnattu mielipidekysely voisi antaa uutta hallitusta koottaessa riittävän vahvat suuntaviivat ministeriöiden välisen työjaon uudelleenjärjestelylle, sisältäen myös tiede -ja innovaatioministeriön perustamisen.