Voi hesus mitä pelleilyä

Yksi vuodenvaihteen lähestymisen varmoista merkeistä on se, että yliopistoissa työskentelevien tutkimusryhmien tehollisesta työajasta lohkaisee suuren osan sille vuodelle budjetoitujen rahojen käytön maksimointi. Kyseessä ei ole rikollinen toiminta, vaan yksinkertaisesti sen varmistaminen että ne vähät rahat joita valtion tiederahoituskoneistosta on saatavilla, tulee käytettyä viimeistä senttiä myöten. Jos uskaltaisi oikeasti kuvata sitä hullunmyllyä ja sirkusta jonka määräyskirjojen, laskutusten, ja menojen hajauttaminen eri projektien välillä aiheuttaa, saisi siitä aikaiseksi dokumentin jonka todenperäisyyttä jokainen tervejärkinen epäilisi. Kukaan tutkija, eikä yliopiston hallinnossa työskentelevä haluaisi tätä sirkusta pyörittää, mutta tässä on tulos kun rahoituksen käyttöön on asetettu täysin arkitodellisuudesta irrallisia vaatimuksia kokonaiskustannusmallineen, omaosuuksineen ja vaatimuksineen perustella projektiluontoisen työn projektiluontoisuutta.

Jokainen joka katselee asiaa siltä puolelta pöytään jolla itse istun, ymmärtää heti että nämä rajoitukset ja säännöt ovat suunnitelleet henkilöt joilla ei ole mitään kokemusta tutkimusprojektien todellisesta luonteesta. Kaiken kaikkiaan säännöstöstä huokuu läpi syvä epäluottamus maamme korkeimmin koulutettujen ihmisten kykyyn käsitellä rahoitusta siten että se parhaiten tukisi korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä. Tämä sama epäluottamushan ollaan kuultu jo useasti hallituksen ja varsinkin opetusministeriön ylimmän johdon julkisissa lausunnoisaa. Ministeriötä on kuitenkin sen verran usein näistä asioista valistettu, että kyseessä ei voi olla pelkästään tietämättömyys. Sen sijaan uskon, että kyseessä on todellakin tarkoituksenmukainen yritys hallita ylhäältäpäin maamme parhaiten tieteentekijöiden työpäivän kulkua. Täten en usko tämänkään kirjoituksen tätä absurdia sirkusta pysäyttävän, vaan jään kärsivällisesti odottamaan sitä hetkeä kun Suomi astuu muiden sivistysvaltioiden rintamaan ja Suomessa tiedepolitiikkaa alkaa ohjaamaan tiede-ja innovaatioministeri jolla on kyky ymmärtää tieteen teon realiteetteja.

Ja lopuksi toivotan kaikille seuraajilleni hyvää Joulua ja parempaa uutta vuotta