Miksi kirjallisuuspalkinto on kiinnostavampi kuin tiedepalkinto ?

 Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan. 

Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkisen huomion voidaankin katsoa ainakin epäsuorasti kuvastavan kyseisen alan arvostusta yhteiskunnassa ja siten on mielenkiintoista tarkastella, miten tiedepalkintojen näkyvyys vertautuu esimerkiksi kirjallisuuspalkintoihin. Tällaisen tarkastelun tarkoituksena ei millään tavoin ole asettaa vastakkain kirjallisuuden ja tieteen yhteiskunnallista tai muutakaan merkitystä vaan ainoastaan tarkastella miten tiedotusvälineet huomioivat näitä palkintoja. 

 

Kirjallisuuspalkinnoksi vertailuun valitsin Runeberg-palkinnon ja tiedepalkinnoksi  Medix-palkinnon. Vertailu tehtiin Yle.fi, HS.fi ja MTVuutiset.fi verkkosivuilla käyttämällä hakusanoja ”Medix palkinto” ja ”Runeberg palkinto”. Tarkastelu rajattiin viimeiseen 10 vuoteen, eli alkaen 1.1.2013 ja päättyen tähän päivään. Tulokset ovat nähtävissä oheisessa pylväsdiagrammissa. Yhteenlaskettuna Suomen merkittävintä biolääketieteen palkintoa on käsitelty viimeisen 10 vuoden aikana kolmessa Suomen merkittävimmässä mediassa yhteensä 5 kertaa, kun taas Runeberg-palkinto on mainittu 62 kertaa. Vaikka palkinnot ymmärrettävästi edustavat täysin eri aloja, niillä on paljon yhtäläisyyksiä. Runeberg palkintoa on jaettu vuodesta 1987 ja Medix palkintoa vuodesta 1988 ja molempien palkintosumma on 20 000 euroa. Molemmat myös jaetaan vuosittain juhlallisin menoin tilaisuudessa, johon tiedotusvälineiden edustajat ovat laajalti kutsuttu. Näillä parametreillä tarkasteltuna Runeberg ja Medix palkintojen voitaneen katsoa olevan alallaan suunnilleen yhtä arvokkaita tunnustuksia ja siten niiden saavuttaman julkisuuden voitaneen ainakin epäsuorasti kuvastavan kyseisen alan yhteiskunnallista kiinnostusta ja arvostusta. Tulosten perusteella kirjallisuuden arvostus ainakin tiedotusvälineiden parissa on merkittävästi suurempaa kuin tieteen arvostus. 

 

Kyse ei ole siitä etteikö Medix-palkinnosta olisi tiedotettu. Palkintoa jakava Minervasäätiö käyttää tähän ammattilaista tiedotustoimistoa joka jakaa vuosittain ennen palkinnon julkistamista tiedotteen sadoille tiedotusvälineille ja henkilökohtaisesti kontaktoi niistä toista kymmentä. Kyse ei myöskään ole siitä, että Medix-palkinnoilla palkitut työt eivät edustaisi kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta vaan päinvastoin, palkittujen joukossa on julkaisuja aivan maailman parhaista julkaisusarjoista, joten ne edustavat aivan kirkkainta oman alaansa tutkimuksen tasoa Suomessa. Useat artikkelit myöskin ovat kuvanneet yleisestikin kiinnostavia lääketieteellisiä ilmiöitä ja lääketieteellisen hoidon kannalta uudistavia löydöksiä. Siten voisi kuvitella, että palkituista artikkeleista pystyisi uutisoimaan erittäinkin laajaa yleisöä kiinnostavasti. Lisäksi kuvittelisin, että kuten kirjallisuusuutisissakin, lukijan kannalta olisi erittäin kiinnostavaa kuulla myös itse teoksen usein hyvin jännittävästäkin syntyhistoriasta. Näin ei kuitenkaan tunnuta maamme päämedioissa ajateltavan. Vai mistä johtuu tällainen epäsuhta tiede ja kirjallisuusuutisoinnin välillä ?