Siirry pääsisältöön

Ensimmäinen aamu sen jälkeen kun menetin tieteentekijänä lopullisesti uskoni Suomeen.

Eiliset uutiset tieteen rahoituksesta leikkaamisesta olivat henkisesti niin kylmä rätti vastoin kasvoja että ei ole oikeastaan väliä enää vaikka juuri nämä leikkaukset peruttaisiinkin. Ilman perhettä muuttaisin niiden seurauksena välittömästi ulkomaille tekemään tiedettä  enkä katsoisi hetkeäkään taakseni. Jos ainoa syy joka pitää professorit Suomessa on perhe, voidaan miettiä mille tämän maan tulevaisuus on rakennettu. 

 

Omalla kohdallani tämä tapahtuma tulee pysyvästi muuttamaan sitä kuinka sitoutunut olen työhöni ja siihen miten työni kautta voisin mahdollisesti tukea yhteiskuntaa. Jos hallituksella on oikeus hallita maata täysin itsekkäiden tarkoitusperien kautta, välittämättä lainkaan siitä onko päätökset yhteiskunnan etujen mukaisia, käytän tästä eteenpäin itsekin tätä oikeutta. Olen myös täysin menettänyt uskoni rakentavaan dialogiin tai siihen että hallitus kuuntelisi tieteentekijöiden näkemyksiä siitä mikä tieteentekemisen nykytila Suomessa on, tai miten sitä pitäisi muuttaa. Seminaari seminaarin, ja kirjoitus kirjoituksen perään ovat tutkijat yrittäneet välittää viestiä siitä minkälaisessa hädässä tieteentekeminen Suomessa on, vailla mitään vaikutusta. Olen surullinen, pettynyt ja vihainen samaan aikaan. En siitä, että minun henkilökohtaisia etujani olisi poljettu sillä edelleen saan samaa palkkaa eläkkeelle asti vaikka alkaisin tekemään työtäni ilman tavoitetta muuttaa maailmaa tieteen avulla, vaan siitä että elän maassa jonka hallitsijat eivät ymmärrä että tieteelle voitaisiin muuttaa maailmaa. Olen myöskin hyvin surullinen siitä, että tulevat tutkijasukupolvet tulevat kärsimään tilanteesta vielä enemmän kuin minä kun parhaat tieteentekijät Suomessa menettävät motivaationsa edes yrittää saavuttaa maailman tieteen tasoa. Tilannetta tulee pahentamaan entisestään se että ne jotka voivat, pakenevat maasta vieden mukanaan valtavan määrän henkistä pääomaa jota olisi voitu käyttää tämän maan rakentamiseen. 

 

Kommentit

  1. Juuri eilen lähti työhakemus Euroopan ulkopuolelle. Perhe lähtee mukaan, jos paikka aukeaa. Todennäköisesti pysyvä muutto, jonka seurauksena lähtee kaksi korkeastikoulutettua sekä kolme tulevaa veronmaksajaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Onnea matkaan. Olisi tärkeää että nämä lähtemiset nousisivta uutisiinkin jotta puheita ei kuitatttaisi pelkkänä uhkailuna. Toisaalta meillä on OKM:n kansliapäälikkö jonka mielestä liikkuvuus on pelkästään positiivista eli siihen tefloniin ei taida mikään tarttua.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomen Akatemian vapaasti haettavissa oleva Kipinä tutkimusrahoitus kaksinkertaistettava

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Kasvuriihiryhmän terveiset tieteelle ja tutkimukselle

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että Suomi tarvitsee kasvua. Kun sitä ei ole näkynyt vuosiin eikä tämänhetkiset politiikan toimetkaan sitä näytä tuovan, on korkeat odotukset asetettu  Orpon hallituksen asettaman ja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen tuloksilla. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään ja se on luettavissa täältä:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2   Tiede edellä palstan seuraajille ei luulisi tulevan yllätyksenä että olen itse näkökantanani  Kasvuriihi-hankkeeseen painottanut yliopistojen ja tutkijalähtöisen tiederahoituksen tukemisen tärkeyttä kaiken kasvun pohjana ( linkki ). Alla pikaluvulla läpikäydystä raportista tärkeimmät huomiot koskien tiedettä ja tutkimusta    Ehdottomasti positiivista on että yksi kasvutoimenpiteistä on Korkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen (toimenpide 2.5). Itse ehdotuksessa todetaan että julkista tukea on perustellumpaa suunnata perustutkimukseen, sove...

Miksi kirjallisuuspalkinto on kiinnostavampi kuin tiedepalkinto ?

  Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan.   Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkise...