Tiede edellä

Rohkeat tieteelliset avaukset uudistavat yhteiskuntaa ja avaavat uusia mahdollisuuksia niin ympäröivän maailman tarkempaan ymmärtämiseen, sairauksien hoitoon tai uusiin teknologioihin. Täten luulisi kaiken tutkimuksen pyrkivän olemaan rohkeaa ja uudistavaa sekä yhteiskunnan haluavan tukea tätä. Tosiasia kuitenkin on että valtaosa tutkimuksesta on vanhojen löydösten variointia, tai nykyään niin muodikasta soveltamista. Mitä sitten on tieteellinen rohkeus ja miten sitä voisi ruokkia ? Tieteellinen rohkeus voitaneen käsittää uskalluksena tehdä hypoteesin pohjalta uusia tieteellisiä avauksia, vaikka näille avauksille ei olisi kovinkaan vahvaa perustaa aikaisemmissa tuloksissa. Rohkeutena voidaan pitää myös sitä, että olemassa olevista tuloksista lähdetään tarkemmin tutkimaan niitä vähiten sillä hetkellä tunnettuja tai arvostettuja näkökulmia. Rohkeutta osoittaa myös se, että riittävän pitkäjänteisesti paneudutaan tietyn ongelman ratkaisuun kokonaisvaltaiseen ratkaisuun, v...

Syövän hoito on haastavaa ja syöpätutkijat ovat yleisesti luopuneet käsityksestä, että löytyisi yksi syöpähoito, joka toimisi kaikkiin syöpätyyppeihin. Valitettavasti myös monet kliiniset kokeet ns. syövän täsmälääkkeillä ovat tuottaneet pettymyksen. Siitä huolimatta myös merkittäviä edistysaskeleita syövän ymmärtämisessä ja uusissa hoidoissa on viime aikoina saavutettu. Istuin kolme helteistä kesäpäivää (terveisiä A. Stubille) Amsterdamissa kuuntelemassa parhaiden syöpätutkijoiden uusimpia tuloksia Euroopan syöpätutkijoiden kokouksessa ( 25 TH   Biennial Congress Of The European Association For Cancer Research)   ja tässä muutamia parhaita paloja kokouksesta. Kuten muissakin viimeaikaisissa kokouksissa, yksi aihe nousi kaikkien yläpuolelle ja se on syövän immunoterapia. Immunoterapia perustuu siihen, että tavalla tai toisella potilaan omat immuunisolut houkutellaan hyökkäämään syöpäkudosta vastaan. On huimaa, että melanoomista ja keuhkosyövistä , jotka vielä 5 vuotta si...

Lääkekehitys on yksi globaalisti merkittävimmistä kasvualoista. Suomessa kehitetään kuitenkin merkittävästi vähemmän uusia lääkkeitä kuin muissa vertailukelpoisissa maissa ja muissa pohjoismaissa. Kilpailijamaissa tämä ongelma on ratkaistu perustamalla yritysmäisesti toimivia lääkekehityskeskuksia, jotka toimivat lääkeaihoiden tuotteistajina yliopistojen ja varsinaisten lääkeyritysten välimaastossa. Suomen hallitus päättikin kehysriihessä, Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoiman asiantuntijaryhmän yksimielisen esityksen perusteella, kohdentaa 11 miljoonaa euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen, ja ensimmäisten 4 vuoden toimintaan. Ratkaisevaa sille, tuleeko rahoitus hyödyttämään kansantaloutta, onkin nyt se, että malttaako yliopistokeskukset yhdessä sopia keskuksen perustamisesta asiantuntijuuteen nojaten. Tuotteistaminen on lääkekehityskeskuksen toiminnan ydin.  Toisin kuin muut terveysalan kasvustrategiaan liittyvät keskukset, kuten Syöpäkeskus, Neurokesk...

Esittäessäni julkista kritiikkiä nykyisestä yliopisto -ja tiedepolitiikasta, minulta on usein kysytty, että mitä sitten tekisin toisin, jos saisin päättää. Vastauksena näihin kysymyksiin esitän tässä listan toimenpiteistä joilla parhaan käsitykseni mukaan olisi merkittävä vaikutus tieteen toimintaedellytyksiin Suomessa, ja sitä kautta yhteiskunnan osaamistasoon ja kilpailukykyyn. Suurin osa ehdotuksistani ei perustu merkittävään rahoituksen lisäämiseen, vaan pyrkivät ennen kaikkea edustamaan hyvää tiedepolitiikkaa. Varmasti löytyy vielä muitakin toimenpiteitä tai vastakkaisia mielipiteitä, mutta tässä oma Top-5 listani. Antakaa toki rakentavaa palautetta, niin rakennetaan listasta parempi yhdessä. 1. Tiede -ja innovaatioministeriön perustaminen Suomen tieteen taso on laskenut jo vuosia verrattuna OECD kilpailijamaihin. Tärkeimpiä tähän kehitykseen johtavia syitä on nykyisten ministeriöiden, ja varsinkin opetus -ja kulttuuriministeriön   kykenemättömyys tehdä ratkaisuja jotka...