Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2022.

Meidät palkittiin !

Hyvä Tiede Edellä yhteisö. Ehkä huomasitte, että allekirjoittaneelle myönnettiin viime viikolla Orionin tutkimussäätiön palkintoapuraha. Palkinnon perusteina oli sekä tieteelliset ansiot, mutta myös toiminta tiedepolitiikan ja tiederahoituksen puolestapuhujina. Otan erittäin nöyränä ja kiitollisena vastaan tämän huomionosoituksen ja erityisesti minua lämmittääkin se, että palkinnon perusteiksi oli nostettu tiedevaikuttaminen. Niitä palkintoja ei ole monia. Palkinnothan yleensä myönnetään yhdelle henkilölle, mutta on selvää että niiden takana on aina yhteisö. Tämän palkinnon tiedevaikuttamispuolen suhteen te, noin 800 Tiede edellä Facebook ja Twitter palstojen seuraajaa, olette se yhteisö. Alusta alkaen Tiede edellä sivujen tärkeimpiä ominaisuuksia on ollut postausten perusteella käydyt kommenttikeskustelut ja olen saanut sitä kautta moniin avauksiini teiltä erittäin arvokasta palautetta. Kiitos siitä kaikille.   Olen sitä mieltä että olemme yhteisillä keskusteluillamme ja niistä ...

Miksi kirjallisuuspalkinto on kiinnostavampi kuin tiedepalkinto ?

  Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan.   Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkise...

Osataanko yliopistoissa enää puhua tieteestä ?

Laitosneuvos to , tiedekun takokous , yliopiston evaluation   purkutilaisuus : tilaisuuksia jossa yliopiston johtavat tutkijat ja henkilöt tapaavat ja hallinnoivat yliopistoa. Koska kyseessä on   instituutio   jonka ensisijainen tehtävä on tehdä korkeatasoista tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa opetusta luulisi että kaikkien näiden tapaamisten ytimessä olisi tutkimus ja siihen läheisesti liittyvät asiat. Ja katin kontit, kokous toisensa perään pelkkiä   Excel- sulkeisia taloudellisesta tilanteesta ja siitä kuinka seuraavana vuonna budjetti näyttää vielä huonommalta, keskustelua pakastimien paikoista, työhyvinvoinnista ,   ja avoimesta julkais emisesta .   Jotkut näistä tärkeitäkin asioita mutta m illoin viimeksi olet istunut yliopiston kokouksessa ,   jossa millään tavoin pääasia llisena   aiheena on ollut tieteen tekeminen, tieteen taso ,   tai tieteen tekemisen edellytykset. Milloin viimeksi olet ollut   organisaation  kokoukse...

Nuorten tutkijoiden rahoitusuudistus heikentää tieteemme kilpailukykyä

Kirjoittajat:  Jukka Westermarck, Professori, Turun Yliopisto, Anu Wartiovaara, Akatemiaprofessori, Helsingin Yliopisto, ja Markku Kulmala, Akateemikko, Helsingin Yliopisto Akatemiatutkija on lahjakkaimmille nuorille tutkijoille suunnattu rahoitus, jonka turvin suurin osa tieteemme huipuista on perustanut itsenäisen tutkimusryhmänsä jo vuosikymmenien ajan. Suomen Akatemian (SA) hallitus julkisti äskettäin suunnitelmansa muuttaa tätä rahoitusta. Uudistuksen valmisteluvaiheessa tutkijakuntaa pyydettiin laajasti kommentoimaan alustavia suunnitelmia ja jo siinä vaiheessa moni maamme eturivin tutkija toi esiin huolensa siitä että SA ehdotti akatemiatutkijan kauden lyhentämistä neljään vuoteen nykyisestä viidestä vuodesta. Tästä huolimatta SA:n hallitus päätti kokouksessaan 16.3 kauden lyhentämisestä. Näkemyksemme on, että tote utuessaan suunnitelma ei edistä nuorten urapolkujen kehitystä, tieteen uudistumista, eikä kilpailukykyä Suomessa. Jo nykyinen viiden vuoden ra...

Akatemian nuorten tutkijoiden uudistuksessa paljon hyvää mutta valuvika pysyy

Suomen Akatemia (SA) on valmistellut sidosryhmiensä kanssa merkittävää nuorten tutkijoiden rahoitusmuotojen uudistusta joka astuisi voimaan jo tämän vuoden syyshausta alkaen.  Käsittelen alla valikoidusti ehdotetun uudistuksen eri kohtia  käyttäen akatemian omaa tiedotetta peilauspintana  ( https://www.aka.fi/globalassets/2-suomen-akatemian-toiminta/5-ajankohtaista/1-tiedotteet-ja-uutiset/2022/akatemiatutkijauudistus_suunnitelma.pdf )   Uudistuksen tavoitteet: ” Uudistuksen tiedepoliittisena tavoitteena on parhaimpien nuoren tutkijasukupolven tutkijoiden tunnistaminen ja tukeminen niin, että rahoituskaudella tutkija v oi edetä urallaan merkittävästi kohti vaativimpia tutkijatehtäviä.  Tavoitteena on myös yksinkertaistaa rahoitusmuotojen kokonaisuutta, sujuvoittaa rahoituksen hakemista ja joustavoittaa rahoituksen käyttöä rahoituskauden aikana sekä keventää tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja Suomen Akatemian hallinnollista työtä ” Nämä e...