Siirry pääsisältöön

Mitä jos Suomen Akatemia miettisi sen sijaan tutkimusedellytyksiä?

Tämän kirjoituksen kimmokkeena on tämän päivän tviitti Suomen Akatemialta siitä miten nyt ihan porukalla mietitään miten AKA rahoitusta hakeneiden vastaukset kestävän kehityksen kysymyksiin AKA hakemuksissa tulee vaikuttamaan tulevaisuuden hakuprosessihin. Pidän kestävää kehitystä erittäin tärkeänä asiana, mutta se että sitä kysytään AKA hakemuksissa on juuri sellainen järjetön OKM:n ajatuspieru johon varmasti saadaan kulumaan paljon kahvia, kokouksia ja virkahenkilöiden työaikaa, mutta jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mistä AKA rahoituksessa pitäisi olla kyse. Akatemian tehtävä olisi etsiä keinoja siihen miten maksimaalisesti tukea Suomalaisten tutkimusryhmien toimintaedellytyksiä ja sitä kautta nostaa Suomen tieteen tasoa. Keinoja, myös täysin maksuttomiakin olisi, ja juuri niiden miettimiseen toivoisin Akatemian virkahenkilöiden käyttävän kaiken ylijäävän työaikansa tällaisen täysin merkityksettömän puuhailun sijaan. Voin kertoa että tuntemieni tutkijoiden vastaukset jokaisessa Akatemian hakemuksessa olevaan pakolliseen kohtaan koskien sitä miten tutkimus tukee kestävää kehitystä revitään ei edes seinästä, vaan jostain lattian raosta, ja niillä on todellisuuden kanssa yhtä paljon tekemistä kuin on hyvällä tiedepolitiikalla Suomen hallituksen kanssa. Se korulause, jonka itse copy-paste tekniikalla liitän jokaiseen AKA hakemukseeni on siellä vain sen takia että arvioitsijat joutuvat kommentoimaan onko siinä kohdassa tekstiä vai ei, mutta uskoisin jokaisen arvioitsijankin ohittavan ne tekstit juuri sillä samalla välinpitämättömyydellä millä tutkijat ne kirjoittavat. Tiedän että määräykset tulevat ministeriöstä ja voin jatkaa tekstipätkän kopioimista ko. kohtaan jaktossakin, mutta tutkijana olettaisin Akatemian käyttävän voimavaransa ja Akatemian hallituksen aikaa muuhun kuin tällaiseen hölynpölyyn. Perustakaa vaikka mieluummin vastaava työryhmä miettimään kuinka kokonaiskustannusmallista olisi vähiten vahinkoa Suomalaisen tieteen tasolle. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suomen Akatemian vapaasti haettavissa oleva Kipinä tutkimusrahoitus kaksinkertaistettava

Viime viikon lopulla oli mielenkiintoinen tiedevaikuttamisen mahdollisuus kun torstaina vietin 2,5 tuntia Puheenaihe podcastin ( open.spotify.com/show/4mzphUue58CGISjLR6eCfe ) Rami Kurimon vieraana aiheena julkinen tiederahoitus. Laitan linkin podcast jaksoon kun tulee ulos tammikuussa.   Perjantaina sitten oli vuorossa paneelikeskusteluun osallistuminen akateemikko Martti Koskenniemen ja professori Anu Koivusen  koolle kutsumassa tutkijaseminaarissa "Miten turvaamme akateemisen vapauden Suomessa?" jossa pohditttin akateemisen vapauden tilaa ja sen turvaamista Suomessa.  Näiden pohjalta olin pohtinutkin summeeraavani ajatukseni noista tilaisuuksista tänne blogiin, mutta sitten tulikin vielä sunnuntaina opetusministeri Adlercreutzin LinkedIN päivitys jossa hän  ihaili Singaporen menestystä, mutta mitä ilmeisimmin ei ollut tietoinen siitä miten juuri Singapore on malliesimerkki siitä miten tieteeseen ja tiederahoitukseen panostaminen nostaa maan kilpailu...

Kasvuriihiryhmän terveiset tieteelle ja tutkimukselle

Se on varmasti tullut kaikille selväksi, että Suomi tarvitsee kasvua. Kun sitä ei ole näkynyt vuosiin eikä tämänhetkiset politiikan toimetkaan sitä näytä tuovan, on korkeat odotukset asetettu  Orpon hallituksen asettaman ja Risto Murron vetämän Kasvuriihi-hankkeen tuloksilla. Työryhmä luovutti raporttinsa tänään ja se on luettavissa täältä:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-710-2   Tiede edellä palstan seuraajille ei luulisi tulevan yllätyksenä että olen itse näkökantanani  Kasvuriihi-hankkeeseen painottanut yliopistojen ja tutkijalähtöisen tiederahoituksen tukemisen tärkeyttä kaiken kasvun pohjana ( linkki ). Alla pikaluvulla läpikäydystä raportista tärkeimmät huomiot koskien tiedettä ja tutkimusta    Ehdottomasti positiivista on että yksi kasvutoimenpiteistä on Korkeakoulujen tutkimus ja kehitystoiminnan rahoituksen vahvistaminen (toimenpide 2.5). Itse ehdotuksessa todetaan että julkista tukea on perustellumpaa suunnata perustutkimukseen, sove...

Miksi kirjallisuuspalkinto on kiinnostavampi kuin tiedepalkinto ?

  Kuukausi sitten jaettiin Suomen parhaalle biolääketieteen julkaisulle vuosittain jaettava Medix-palkinto. Sen sai professori Eero Castrenin johtama työryhmä Cell-julkaisusarjan julkaisustaan, joka osoitti uuden toimintamekanismin satojen miljoonien ihmisten käyttämälle masennuslääkkeelle. Ajattelin että tässäpä vasta tiedeuutinen, joka varmasti tullaan julkaisemaan laajalti tärkeimmissä tiedotusvälineissä. Odottelin muutamia päiviä ja tein sitten haun Ylen, Helsingin Sanomien, ja MTV3 uutissivustoilla ja ainoa joka aiheeseen oli tarttunut, oli MTV3, joka julkaisi palkinnosta kahdeksan rivin maininnan nettisivuillaan.   Julkisilla palkinnoilla osoitetaan yhteiskunnan arvostusta palkinnon saajan toimintaa kohtaan. Tiedebarometrin mukaan, noin 2/3 Suomalaisista on kiinnostunut tieteestä ja luottaa tieteen ratkaisevan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tämän perusteella kuvittelisi tiedesaavutuksia huomioivien palkintojen kiinnostavan kansalaisia. Palkintojen saaman julkise...