Rinteen hallitusohjelma muuttaa tiedepolitiiikan suuntaa

Hallitusohjelman luonnos on nyt julkistettu. Tieteen näkökulmasta ohjelmassa positiivinen pohjavire ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen meillä on hallitus joka näyttää uskovan siihen että korkeatasoisen tieteen ja innovaatioiden kautta voidaan parantaa tuottavuutta ja hyvinvointia. Tämä viesti on tärkeämpää kuin mikään yksittäinen rahoituspäätös koska jos tätä seurataan niin silloin tiedepolitiikkaa voidaan muuttaa siihen suuntaan mikä loppujen lopuksi tuo myös resurssit. Rahoitusesityksissä olisin toivonut Suomen Akatemian suoraa tukemista yliopistojen sijaan, mutta jos tiedepolitiikka muuttuu niin että yliopistoille palautuu autonomia, niin silloin on myöskin mahdollista että yliopistot ohjaavat osan uudesta rahoituksesta korkeatasoiseen tieteeseen.

Alla esitetyt rakenteelliset muutokset vaatisivat että tiedepolitiikkaa johtaisi siihen keskittyvä ja asiantunteva ministeriö. Jään ikuisena optimistina odottamaan että huomenna julkistettavassa hallituksessa se 19:sta ministeri on Suomen ensimmäinen tiede -ja innovaatioministeri.

Alla poimittuna suoraan tiede -ja innovaatiopolitiikkaan liittyvät maininnat hallitusohjelmaluonnoksesta:

-Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun, ja tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen.

-Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot ovat n. 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tavoitteeksi on asetettu 4 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nyt on aika investoida TKI-toiminnan kautta uuteen pitkäjänteiseen kasvuun.

-Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita. Näin on mahdollista vahvistaa viennin merkittävää kasvua nykyisestä. Panostamalla lisäksi ohjelmallisesti kansainväliseen kasvuun sekä vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan kykenemme monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille.

-Kasvua tuetaan panostamalla TKI-toimintaan, kehittämällä uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä sekä lisäämällä kansainvälisten huippuosaajien määrää.

-Suomi kehittyy merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä, sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.

-Laaditaan tiekartta TKI-panosten nostamiseksi 4 %:iin ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.

-Käännetään Suomen TKI-panostukset kasvu-uralle. Yksityisten TKI-rahojen määrän nostamiseksi resurssien lisäysten painopiste on avustusmuotoisessa yritysvetoisten yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sisältävien yhteishankkeiden tukemisessa.

-Kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää johtamista ja kasvupolitiikan koordinaatiota vahvistetaan läpi valtionhallinnon.

-Sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on käännettävä kasvu-uralle, jotta voimme luoda uutta kasvua globaalien megatrendien ratkaisemisesta. Perinteisten menestysalojemme rinnalla hiilineutraalisuus, ekologiset investoinnit, kierto- ja biotalous ja resurssiniukkuus synnyttävät uusia suomalaisen teollisuuden kasvutarinoita, rakennuspalikoita hyvinvoinnillemme.

-Talous kukoistaa, kun yhteiskunta ja yritykset investoivat kasvun lähteisiin. Korkeasti koulutettu, osaava työvoima tutkimusmyönteinen ilmapiiri ja uusien teknologioiden ennakkoluuloton hyödyntäminen ovat 2020-luvun valttikortteja. Näistä on pidettävä kiinni jatkossa.

-Vahvistetaan ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisinä koko hallituskauden ajan.

-Selvitetään tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettävyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Luodaan selvityksen pohjalta toimenpideohjelma tarkoituksenmukaisen tutkimusrahoituksen toteuttamista varten.

-Suomeen laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö paranee, ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen taso nousee neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

-Luodaan nykyisten toimintamallien pohjalta edellytyksiä eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille.

-Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää koordinaatiota ja johtamista on vahvistettava läpi valtionhallinnon.

-Edistetään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sekä kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoitusmaana.

-Vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.

-Vahvistetaan luottamusta korkeakoulujärjestelmän ja korkeakouluyhteisöjen sisällä. Tuetaan korkeakouluja toimintansa omaehtoisessa kehittämisessä, vahvuuksiensa löytämisessä sekä keskinäisessä työnjaossa ja yhteistyön kehittämisessä.

-Toteutetaan arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa huomioidaan kolmikantainen yliopistodemokratia.

-Vahvistetaan edelleen strategiarahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä.