Tiede edellä

Nykykäytännössä julkaiseminen vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa on tieteentekijän tärkeimpiä tehtäviä. Vain jos työn tulokset on julkaistu on niillä merkitystä kuuluu sanontakin. Tosin viime aikoina ilahduttavasti yleistyneet ja kaikille avoimet julkaisuarkistot ovat muuttamassa tilannetta siten että samalla hetkellä kun työ tulee valmiiksi sen voi saada julkiseksi koko maailmalle ilman normaalin julkaisuprosessiin liittyviä vertaisarviointia ja taistelua eri julkaisusarjojen kriteerien täyttämisestä. Julkaiseminen mahdollisimman korkeatasoisessa (lue korkean impaktifaktorin) julkaisusarjassa on kuitenkin nykyjärjestelmässä lähes välttämättömyys jotta tutkija on kilpailukykyinen jaettaessa aina vain enemmän ja enemmän kilpailtua tutkimusrahoitusta. Täten korkean impaktin julkaisusarjoihin on vain pakko pyrkiä vaikka itse olisi julkaisemisen nykyisistä käytänteistä ja filosofiasta mitä mieltä tahansa. Kirjoitan tätä tekstiä äärimmäisen turhautuneena useamman artik...

Suomessa tiedepolitiikkaa johtaa opetus -ja kulttuuriministeriö (OKM). Koska Suomen tieteen taso ei ole viimeisen 10 vuoden aikana noussut tärkeimpien kilpailijamaiden tavoin, on syytä kysyä johtuuko tämä OKM:n kyvystä johtaa tiedepolitiikkaa. Tältä pohjalta suoritin lyhyen tiedepolitiikkaa koskevan kyselyn sosiaalisessa mediassa käyttäen Survey Monkey kyselytutkimustyökalua. Kyselyä jaettiin 18.1-3.2 välisenä aikana Tiede edellä Facebook (FB) sivujen kautta alla olevassa kuvassa näkyvän saatetekstin kera. Päivitystä jaettiin eri FB sivuille joilla on seuraajina tieteen ja tutkimuksen parissa työskenteleviä, tai niistä kiinnostuneita henkilöitä. Tiede edellä sivujen ilmoitusta mainostettiin myös yleisesti FB:ssä koko Suomen alueella kaikille yli 18-vuotiaille viikon ajan. Kaiken kaikkiaan kysely saavutti yhteensä ainakin 1840 henkilöä FB:ssä, ja näistä 61 vastasi kyselyyn. Oletusarvona on että kyselyyn vastasivat ne joita asia suoraan koskettaa, ja siten matala vastauspro...