Tiede edellä

Esittäessäni julkista kritiikkiä nykyisestä yliopisto -ja tiedepolitiikasta, minulta on usein kysytty, että mitä sitten tekisin toisin, jos saisin päättää. Vastauksena näihin kysymyksiin esitän tässä listan toimenpiteistä joilla parhaan käsitykseni mukaan olisi merkittävä vaikutus tieteen toimintaedellytyksiin Suomessa, ja sitä kautta yhteiskunnan osaamistasoon ja kilpailukykyyn. Suurin osa ehdotuksistani ei perustu merkittävään rahoituksen lisäämiseen, vaan pyrkivät ennen kaikkea edustamaan hyvää tiedepolitiikkaa. Varmasti löytyy vielä muitakin toimenpiteitä tai vastakkaisia mielipiteitä, mutta tässä oma Top-5 listani. Antakaa toki rakentavaa palautetta, niin rakennetaan listasta parempi yhdessä. 1. Tiede -ja innovaatioministeriön perustaminen Suomen tieteen taso on laskenut jo vuosia verrattuna OECD kilpailijamaihin. Tärkeimpiä tähän kehitykseen johtavia syitä on nykyisten ministeriöiden, ja varsinkin opetus -ja kulttuuriministeriön   kykenemättömyys tehdä ratkaisuja jotka...

Yksi vuodenvaihteen lähestymisen varmoista merkeistä on se, että yliopistoissa työskentelevien tutkimusryhmien tehollisesta työajasta lohkaisee suuren osan sille vuodelle budjetoitujen rahojen käytön maksimointi . Kyseessä ei ole rikollinen toiminta, vaan yksinkertaisesti sen varmistaminen että ne vähät rahat joita valtion tiederahoituskoneistosta on saatavilla, tulee käytettyä viimeistä senttiä myöten . Jos uskaltaisi oikeasti kuvata sitä hullunmyllyä ja sirkusta jonka määräyskirjojen, laskutusten, ja menojen hajauttaminen eri projektien välillä aiheuttaa, saisi siitä aikaiseksi dokumentin jonka todenperäisyyttä jokainen tervejärkinen epäilisi . Kukaan tutkija, eikä yliopiston hallinnossa työskentelevä haluaisi tätä sirkusta pyörittää, mutta tässä on tulos kun rahoituksen käyttöön on asetettu täysin arkitodellisuudesta irrallisia vaatimuksia kokonaiskustannusmallineen, omaosuuksineen ja vaa...