Tiede edellä

Vierasmaalaisten tutkijoiden tavatessa tyypillinen keskusteluaihe on kunkin maan tutkimusolosuhteet ja rahoitus. Valitettavasti joudun kertomaan ulkomaisille kolleegoilleni surullista tarinaa Suomen tiederahoituksen ja tiedepolitiikan tilasta. Tämä tulee melkoisena yllätyksenä lähes kaikille, jotka ovat muodostaneet käsityksensä Suomen tiedeilmastosta 2000-luvulla jolloin meillä vielä oli jotain mistä olla ylpeä. Kuvasinkin yhden tällaisen keskustelun muutama vuosi sitten HS mielipidekirjoituksessa ” Istuin Japanissa muiden oman alani huippututkijoiden kanssa illallispöydässä, ja keskustelu kääntyi tutkimusolosuhteiden vertailuun maiden välillä. Kun oma vuoroni tuli, kerroin, että yliopistot eivät tue merkittävästi tutkimusta vaan Suomen Akatemian projektirahoitus on meillä tieteen perusrahoitusinstrumentti. Kerrottuani sitten juuri hakemani nelivuotisen rahoituksen määrän, jouduin aluksi korjaamaan sen, että tämä ei ollut vuosittainen myöntö, vaan rahoitus koko neljä...

Yliopistolain mukaan y liopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistojen tehtävien ytimessä on siis tutkimus ja tästä tehtävänannosta johtaen voisi helposti kuvitella, että kaikkien yliopistojen hallinnollisten päätösten kohdalla olisi tarkkaan harkittu sitä mikä on päätöksen vaikutus tutkimusedellytyksille. Käytäntö valitettavasti osoittaa, että asia on useimmiten juuri päinvastoin, ja iso osa yliopistojen toimintakäytäntöihin vaikuttavista päätöksistä tehdään ilman minkäänlaista vakavaa harkintaa niiden vaikutuksesta tutkimukseen. Sen sijaan päätösten vahvimpana ajavana teemana tuntuu olevan se, miten ne helpottavat yliopiston hallinnon työtä, sekä säästävät yliopistojen kustannuksia tutkimusryhmien toimintaedellytysten hinnalla. Jotta tämä jälkimmäinen tulee ymmärrettäväksi, lukijan on hyvä olla tie...

Hallitusohjelman luonnos on nyt julkistettu. Tieteen näkökulmasta ohjelmassa positiivinen pohjavire ja ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen meillä on hallitus joka näyttää uskovan siihen että korkeatasoisen tieteen ja innovaatioiden kautta voidaan parantaa tuottavuutta ja hyvinvointia. Tämä viesti on tärkeämpää kuin mikään yksittäinen rahoituspäätös koska jos tätä seurataan niin silloin tiedepolitiikkaa voidaan muuttaa siihen suuntaan mikä loppujen lopuksi tuo myös resurssit. Rahoitusesityksissä olisin toivonut Suomen Akatemian suoraa tukemista yliopistojen sijaan, mutta jos tiedepolitiikka muuttuu niin että yliopistoille palautuu autonomia, niin silloin on myöskin mahdollista että yliopistot ohjaavat osan uudesta rahoituksesta korkeatasoiseen tieteeseen. Alla esitetyt rakenteelliset muutokset vaatisivat että tiedepolitiikkaa johtaisi siihen keskittyvä ja asiantunteva ministeriö. Jään ikuisena optimistina odottamaan että huomenna julkistettavassa hallituksessa se 19:...